Tietoja minusta

Blogin perustin aikoinani yritykseni toteutuneista pihatöistä. Muuttuneen elämäntilanteen vuoksi olen nykyään päätyössä kasvihuoneella. Mutta sivutoimisena teen edelleen Luumäellä ja lähikunnissa: Pihasuunnitelmia, neuvontakäyntejä ja pensaiden leikkuuta yms. pieniä pihatöitä. Yhteyttä voi ottaa tämän blogin kautta sähköpostilla tai yhteystiedot löytyvät Pihapalvelu Verson tiedoilla googlaamalla.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Mäntyjä on moneksi

Kuten blogini esittelyssä mainitaan  blogini idea on kirjoitella täällä mm. vanhoista puutarhalehdistä löytämiäni hyviä juttuja. Mitä sitten täydennän omilla ja kirjoista löytämilläni tiedoilla.

Tällä kertaa löysin  Koti PUUTARHA lehdessä maaliskuu/2012 oli hyvä juttu männyistä.
Sekä Oma PIHA 6/2009 lehdestä hyvän jutun männyistä ja katajista.
Olen myös tarkistanut tietoja Mustilan sivustolta.

Valitettavasti asumme pienellä pihalla, joten meille ei juuri isoja puita mahdu. Mutta opiskellessani puutarhuriksi kävimme useasti Mustilan arboretumissa opastetulla kierroksella ihailemassa mm. mäntyjä. Suosittelen tutustumista Mustilaan, ja varaaman reilusti aikaa kierrokselle. Alppiruusujen kukkimisen aikaan puisto on aivan upea  www.mustila.fi

Kotoinen metsämäntymme on varmasti kaikille tuttu. Mäntyä kun ei voi mitenkään mihinkään muuhun ei edes kuuseen.  Vuodesta 1947 lähtien Suomesta löytyneitä metsämännyn erikoismuotoja on löydetty ja rekisteriin merkitty kaikkiaan 233.
Mutta monille voi olla yllätys, että mäntyjäkin on useita. 80-90 lajia käsittävä Pinus-suku on kaikkein runsaslajisin havupuusuku.
Mäntyjen menestymistä ei ilmeisestikään aina rajoita niinkään meidän kylmä ilmasto tai lyhyet kasvukaudet, vaan muista havupuista poiketen eräät sienitaudit. Monet männyt ovat myös ilmeisesti tarkkoja kasvatusolosuhteiden suhteen ja esimerkiksi liika syyskosteus tuhoaa eräät kuivien alueiden männyt.

Metsämänty (Pinus sylvestris) kasvaa varsinkin nuorena nopeasti ja yltää usein 35 metriin, suotuisalla paikalla.
Suomen pisimmät männyt ovat yli 40 metriä korkeita.
Mänty tulee tyypillisesti 150-200 vuoden ikäiseksi kaupinkipuistoissa, mutta talousmetsissä puut hakataan nuorempina. Lapissa metsämänty voi elää jopa 800 vuotiaaksi.

Kaksittain kiinnittyneet neulaset pysyvät puussa 3 vuotta Etelä-Suomessa, mutta lapissa jopa kahdeksan vuotta.

Kukinnan mänty aloittaa vasta 8-20 vuoden iässä, ja ajoittuu kesäkuuhun. Ensimmäisenä kesänä emikukat kääntyvät alaspäin ja toisena kesänä ne kasvavat vihreiksi kävyiksi. Suomut avautuvat kolmantena keväänä kuivalla säällä ja vapauttavat lenninsiivelliset siemenet tuulen vietäväksi.

Männyn monta nimeä

Rakkaalla lapsella on monesti paljon lempinimiä niin myös rakkailla puilla.
Suomen luonnossa kasvava mänty on Metsämänty (Pinus sylvestris) jota sanotaan myös petäjäksi.
Suurta vanhaa  metsämäntyä voi kutsua myös hongaksi, lapissa puhutaan aihkiksista.
Kun puun kärkikasvu loppuu, siitä tulee leveälatvainen lakkapää.
Pystyyn kuivunut mänty on kelohonka, maahan kaatunut runko taas lieko.
Erityisen pihkainen mänty on tervas.


Mutta metsämännyn lisäksi on myös muita suuriksi kasvavia mäntylajeja.

Metsämänty

Korkeus 8-30 m. neulaset kaksittain, 4-5 cm, sinivihreät, pysyvät oksissa noin 3 vuotta.
kävyt 3-6 cm, kartiomaiset. Siemenet 3-5 mm, siivet 10-12 mm. Latvus kartiomainen, vanhana kupera.
Menestyy I-VIII. kasvupaikka aurinkoinen, kuiva-tuore Ra +(++)










 Siperiansembra (Pinus cembra subs. sibica)

Korkeus 8-18m. Neulaset viisittäin 8-12 cm, joka suuntaa harottavat, pysyvät oksissa 5-6 vuotta.
Nuoret kasvainrangat ruskean nukkakarvan peitossa. Kävyt 5-13 cm, leveän tynnyrimäiset.
Siemenet 10-12 mm, siivettömät, syötävät. Latvus leveä ja vanhana pyöreä, tiheäoksainen.
Menestyy (I)II-VII(VIII) mantereinen. Kasvupaikka aurinkoinen, tuore RA+++

Tarvitsee kasvaakseen tilaa jotta tulee kauniin näköiseksi. Viihtyy paitsi auringossa myös puolivarjossa monenlaisilla paikoilla, kuten tuoreissa kangasmetsissä, tulvalaaksoissa, kivisillä kangasmailla ja lettorämeillä.




 Makedonianmänty (Pinus peuce)

Korkeus 6-20m. Neulaset viisittäin 7-10 cm, oksanmyötäiset, pysyvät oksissa vain 2 vuotta. (sembraan verrattuna siis harvaneulainen)
Nuoret kasvainrangat karvattomat. Kävyt 8-15 cm pitkät, kapeat, pihkaiset. Siemenet 7 mm, siivet 15 mm.
Latvus kapea ja harvempi kuin sembralla. Menestyy I-IV (V). Kasvupaikka Aurinkoinen, tuore, Ra+++

Nuorena kasvaa hitaasti, kasvu nopeutuu taimivaiheen jälkeen.









Kontortamänty (Pinus contorta subs. latifolia)

Korkeus 15-25 m,nopeakasvuinen. Neulaset kaksittain 3-10 cm, kierteiset, tummat, pysyvät oksissa 2-3 vuotta. Nuoret kasvainrangat vaaleankellanruskeat, usein punertavat.
Kävyt 3-5 cm, kartiomaiset, eivät avaudu moneen vuoteen, ryhmissä. Siemenet 4-5 mm, siivet 10-20 mm.

Latvus kapea. Menestyy I-VIII. kasvupaikka aurinkoinen, kuiva Ra ++.
 Metsässä latvuksesta tulee kapea, mutta avoimella paikalla leveä ja alhaalta asti tuuhea.Toisin kuin metsämännyllä kuori on ohutkuorinen ja harmaanruskea eikä komeaa kilpikaarnaa muodustu. Pareittain sijaisevat neulaset ovat kierteiset. kävyt aukeavat ja vapauttavat siemenet luontaisesti vasta metsäpalon kuumuudessa.
Kontortamäntyä kasvatetaankin sen vuoksi, että se on sopeutuvampi valon ja kasvualustan suhteen kuin metsämänty. Se viihtyy jopa puolivarjossa sekä savimaalla ja rämeillä.

 Banksinmänty (P.banksiana)
Muistuttaa paljon kontortamäntyä, mutta on leveäkasvuisempi ja harvaoksaisempi.
Menestyy I-VI

Banksinmänty on Amerikan mantereen pohjoisin mäntylaji, ja eräs niistä melko harvoista männyistä, joita on saatu Suomessa menestymään.
Lajille tyypillisiä kasvupaikkoja ovat mm. karut hiekkakankaat.
Osa kävyistä on serotiinisia, eli ne pysyvät avautumattomina puussa useita vuosia, ja pystyvät näin metsäpalon lämmön avatessa kävyt levittämään paloaukealle runsaasti siemeniä. Puussa pysyvät kävyt antavat puulle myös erikoisen ilmeen. Puut kasvavat meillä ehkä n. 15 metrin pituisiksi, kotimaassakin ne parhaimmillaan saavuttavat vain 25 m pituuden. Banksinmänty kannattaa istuttaa melko valoisalle paikalle, näin luonnostaan melko lyhytikäinen mänty ei myöskään ehkä ränsisty niin nopeasti.

 Koreanmänty (Pinus koraiensis)

Kotoisin Koreasta, Japanista ja Itä-Venäjältä. Laji kasvaa suureksi puuksi ja voi saavuttaa luontaisilla kasvupaikoillaan 35-40 metrin pituuden ja jopa 1,5 m paksuuden. Koreanmänty kuuluu 5-neulasmäntyihin. Neulaset ovat 7-15 cm pitkiä ja pysyvät puussa 2-3 vuotta. Suurikokoiset syötävät siemenet kypsyvät 10-15 cm pituisiin käpyihin.


 Edellämainittujen saatavuus puutarhamyymälöissä on vaihteleva Sempramäntyä ja Makedonianmäntyä löytää paremmin. Mustila myy monia viljelemiään taimia sekä myös siemeniä. Valikoimia tai yhteystietoja voi käydä katsomassa www.mustila.fi

Edellämainittujen isojen mäntyjen lisäksi on lukuisia pienempiä mäntyjä.

Pensassempra (Pinus pumilia) On noin 150 cm korkeaksi kasvava sinertävä pensastava cempra.
Sen lajike `Glauca` jää metrin korkuiseksi. menestyvät IV -vyöhykkeellä. Eli ihan kokeilemisen arvoisia havuja.


Vuorimänty (Pinus mugo) on yli 3 metriä korkea, monirunkoinen puu. Jonka saa pidettyä monirunkoisena ja matalampana ainoastaa alkukesästä latvomalla vuosikasvaimia.

neulaset kestävät oksissa 5-8 vuotta.

Kääpiövuorimänty (p.mugo var. pumilio) on suosittu ja talvenkestävä (VI-vyöhyke)
Suurinosa kääpiövuorimännyistä lisätään siemenistä, taimet on usein vaihtelevan näköisiä. Toiset on luonnostaan pieniä ja palomaisia, kun taas toiset kasvavat nopeasti korkeiksi, lähes vuorimännyn korkuiseksi.
Taimia ostaessa kannattaakin valita ne yksilöt, joilla on tiheät ja kauniit neulaset ja lyhyet vuosiversot. 

Kääpiövuorimännystä vielä pienempiä ovat `Gnom´, `Mops`, tai `Mini Mops`


Muita pienikokoisia mäntyjä ovat metsämännyn (P.sylvestris) muunnokset, esimerkiksi pilarimänty `Fastigiata`. Se jää 5-8 metriä korkeaksi ja on vain noin 1,5 m metriä leveä.

Vielä pienempiä ovat kääpiömänty `nana`( noin 50 cm ) korkea) ja `Watereri´( 150 cm korkea)





Vuorimäntyä kuten monia muitakin puita ja pensaita on vartettu pikku puiksi.  Varsinkin näitä yksilöitä on hyvä hoitaa säännöllisesti vuosikasvaimia typistämällä, että pysyvät kauniina. pallomännyt `Globosa Viridis`(noin 120cm korkea)