Pensasaidat ja niiden istuttaminen

Tekstin lähteenä olen käyttänyt mm.Taimistoviljelijät ry:n monivuotisten puutarhakasvien istutusopasta.

Sekä Suomalainen PIHA ja PUUTARHA kirjaa.

Pensasaita pidetään leikkaamalla kapeana ja tiheänä.

Leikkaamatonta pensasriviä kutsutaan aidanteeksi.

Joka kukkii runsaasti ja sitä on helppo hoitaa, mutta siitä tulee leveähkö.

Aidan tai aidanteen voi istuttaa isommista monihaaraisista ns. ruukkutaimista.

Mutta yleensä tarkoitukseen käytetään edullisempia aitataimia.
Jotka on pakattu 10 piiskataimen nippuihin. Eli ovat pääsääntöisesti paljasjuurisia tai esipakattuja, mutta tarjolla on jonkin verran myös ruukutettuja piiskataimia.

Niitä voi istuttaa keskellä kesääkin.

Istutusaika

Paljasjuuriset ja esipakatut aitataimet istutetaan sulaan maahan keväällä tai syksyllä.
Astia taimia sen sijaan voi istuttaa koko sulan maan ajan.

Kasvu alusta

Kasvualustan syvyyden ja leveyden tulee olla aita pensailla vähintään 40 cm,

mutta huonoon maahan istuttaessa mieluummin 50-60 cm.

Istutussyvyys

Astiataimet ja paakkutaimet istutetaan jokseenkin samaan syvyyteen , missä

ovat olleet taimistollakin. Juuripaakun  päälle saa tulla enintään 2-5 cm multaa.

Paljasjuuriset ja esipakatut taimet istutetaan siten, että haaroittumiskohta jää 

juuri mullan alle. Näin juurenkaulan silmut puhkeavat paremmin kasvuun.

Taimiväli

Leikattavaa pensasaitaa varten taimia hankitaan 3-4 kpl metrille.
Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 2-3 aitataimea metrille.
Jos käytetään tavallisia monihaaraisia pensastaimia, laitetaan 1-2 kpl metrille.

Istutus

Ennen istuttamista taimet kastellaan hyvin, paljasjuuriset upotetaan pariksi tunniksi veteen. Aidasta saadaan suora pingottamalla sen kohdalle naru, jonka viereen taimet istutetaan. Juuret oijotaan luonnolliseen asentoon ja multa tiivistetään polkemalla ympäriltä, vahingoittamatta silti taimia.

Istutusleikkaus

Havukasvien taimia lukuunottamatta, aitataimet leikataan heti istutuksen jälkeen, jotta ne haaroittuvat alhaalta asti. Syksyllä istutetut taimet leikataan vasta seuraavana keväänä. Yksiversoiset piiskataimet leikataan 10-15 sentin korkeudelta, haaroittuneet aitataimet 10 cm ylimmän haaroittumiskohdan yläpuolelta.

Kastele, kata ja kitke tarvittaessa

Kasvualusta kastellaan perusteellisesti pian istutuksen jälkeen. Taimet kastellaan

säistä riippuen 1-2 kertaa viikossa, kunnes ne ovat juurtuneet ja kasvaneet kunnolla.

Pensasaidalle sopivat samat katteet kuin yksittäispensaille. mm. kuorike. Kuorike ehkäisee rikkaruohojen kasvun ja nuorien taimien kuivumisen.

Aidan tyvi kitketään rikkaruohoista 1-2 kertaa kesässä. Näin annetaan kasvaville taimille  paras mahdollinen voima. Mm.vaahteran ja koivun taimet kannattaa kitkeä jo nuorena. Muuten niistä tulee ongelma. Myös lannoitusta ei parane unohtaa.

Leikattavaan aitaan sopivia lajeja ovat:

Aitaorapihlaja 2-4m. Leikkaus kesä-heinäkuussa, lisäksi siistimisleikkaus elokuussa.

Pitkät piikit. Varpusten suosiossa ja samoin kirvojen. l-lV(Vll). Vanhan kansan neuvo: kannattaa leikata ennen heinäkuuta niin piikit eivät ole vielä puutuneet. ja leikkaaminen helpompaa.

Happomarjat  0,5-2m lajin mukaan. Piikkisä. Altis härmälle. Kestää hyvin tarvittaessa alasleikkauksen. Jolloin kaikki oksat leikataan 10-15 cm tapille.

Keltaiset kukkatertut kesän alussa, vapaasti kasvatettuna.

Hurmehappomarjalla on koko kesän punaiset lehdet. l-lV-V.

Isotuomipihlaja  3-5m. Leikkaus kesällä. Oranssinpunainen syysväri  l-Vlll.

Koristearonia  1.5-3m. Leikkaus kesäkuussa, nuorennus leikkaus keväällä. 

 Näyttävä oranssin punainen syysväri. l-V(Vl).

Kiiltotuhkapensas 2-3m Tummanvihreät ja kiiltävät lehdet. Oranssi syysväri.

Viihtyy hiekkaisessa maassa.  Leikkaus talvella tai kesällä,

nuorennusleikkaus poistamalla vanhoja oksia. l-Vl.

Pihajasmike 1,5-2,5m. Leveä- ja tiheäversoinen. Leikataan säännöllisesti harventaen. Muuten Jasmikkeet risuttuu rumannäköiseksi.  l-lll(lV).

Siperianhernepensas 3-6m. Kuivaan kasvupaikkaan. Vaaleanvihreät lehdet.

 Altis hernepensaanhärmälle. Nopeakasvuinen. Leikkaus heinäkuussa.  l-Vlll.

Taikinanmarja 1-1,5m. Lehdet puhkeavat varhain. Punaiset marjat hedeyksilöissä.

Aurinkoon tai varjoon. Leikkaus kesä- ja elokuussa l-Vl(Vll).

Ikivihreät puut

Leikattavana aitana on muistettava leikata vuosittain, jos meinaa pitää aidan hallitun kokoisena. Ikivihreää aitaa ei voi leikata alas ja aloittaa kasvattamista uudestaan niin kuin lehtipensaita. Havuaita leikataan oksien ollessa lepotilassa eli loka-maaliskuussa. Leikkaus saa aikaan niin sanottujen uinuvien silmujen puhkeamisen ja aidasta kasvaa tuuhea.
Kuusiaitaa leikataan vuosittain ja tuija- ja marjakuusiaitaa joka toinen vuosi.

Tuija korkeus riippuu lajikkeesta. Ikivihreä. Taimia ei ole paljasjuurisina, mutta

myytävien taimien koko vaihtelee 30-180cm. Istutustiheys 30-70cm. l-lV?

Kuusi 20-30m. Ikivihreä. .l-Vlll.

Marjakuusi 1-4m. Ikivihreä. Istutus tuoreeseen maahan, puolivarjoon tai varjoon. l-V

Vuorimänty ikivihreä (näin kesälomareissulla eräässä kunnassa useitakin komeita vuorimännystä tehtyjä 1-2 m korkeita aitoja. Joita oli tietenkin näin alkukesästä aina typistetyy jotta ovat haaroneet kauniiksi ja peittäväksi)

Aidanne

Vapaasti kasvavassa aidanteessa voi kasvaa useita eri aikaan kukkivia ja lehdistöltään erivärisiä ja muotoisia pensaita. Koska aidannepensaita ei leikata säännöllisesti, voidaan ihailla joka vuosi ilmestyvää kukintaa.

sopivia lajeja aidanteseen mm. :

Aroniat 2-3 m. Leikkaus kesäkuussa, nuorennus leikkaus keväällä.

Happomarjat 1-3 m. Piikkisä. Altis härmälle. Keltaiset kukkatertut kesän alussa,

vapaasti kasvatettuna. Hurmehappomarjalla on koko kesän punaiset lehdet. l-lV-V.

Pensashanhikit 1-1,5 m. Kukkii pitkään, yleisin kukan väri on keltainen,

mutta löytyy myös valkosia, oransseja, punaisia ja vaaleanpunaisia kukkia.

Aurinkoiseen paikkaan. l-V

Sinikuusama 1-1,5 m Tiheäkasvuinen ja jäykkäoksainen.

Kukkii alkukesällä kellertävin kukin. l-Vlll

Hopeapensas 1,5-2,5 m Hopeanhohtoiset lehdet. Tekee juurivesoja.

 Aurinkoiseen paikkaan, menestyy hiekkamaalla. l-Vl

Taikinamarjat 1-1,5 m  Leikkaus kesä- ja elokuussa

Näyttävä oranssin punainen syysväri. l-V(Vl).

Kurtturuusu 1-1,5 m säännöllinen nuorennus- ja harvennusleikkaus muutaman

 vuoden välein.

Pensasangervot 0,5-2 m. Leikatessa muistettava kukkiiko kyseinen pensas

saman vuoden vai edellisvuoden versoilla. Mm. Norjanangervoa kannattaa leikata harventaen kukinnan jälkeen jottei kukinta häirinny.  Monet muut angervot sietävät rajumpaakin leikkaamista seuraavan vuoden kukinnan siitä häiriintymättä.

Lumimarjat 1,5 m. Leikkaus pari kertaa kesässä.

Syreenit  kork. lajista riippuen 2-4 m. Kukkivat alkukesällä edellisen vuoden

versoilla. Myös syreeniä voi pitää leikattuna aitana, mutta silloin jää kukkimatta.

Aidanteena pidettäessä oksia harvennetaan säännöllisesti. Vanha hoitamaton

syreeni kaljuuntuu alaostaan ja sitä on hankala uudistaa alasleikkaamalla. 

Marjaomenapensas 1-2,5 m. Kukkii valkoisenaan kesän alussa.

Aurinkoiseen paikkaa. Syysväri punakeltainen. l-ll(lll) 

Kanukat 2 m. Löytyy useita laijikkeita ja monenkirjavia lehtiä.

Voidaan istuttaa kanukoista oma sekoitusaidanne.

Kasvupaikka aurinkgosta varjoisaan, tuoreesta märkään. l-Vl.

Jasmikkeet 1-2,5 m .Löytyy useita lajikeita joissa hiukan erilaiset ja keskikesällä

eriaikaan kukkivat valkoiset tuoksuvat kukat. Kasvupaikka auringosta puolivarjoon.

Vanhimpia oksia kannattaa nuorentaa säännöllisesti niin ei mene risuiseksi. l-lV

Kuusamat 2-3 m I-VI

Heisiangervot 1-3 m I-IV Kasvupaikka kuivasta-kosteaan

Leikatun pensasaidan kasvatus

Ihanteellinen aita on yläosastaan 40-50 sentin levyinen. Oikein leikattu aita kapenee tasaisesti ylhäältä alaspäin, ja se on kauttaaltaan lehtien peitosssa. Liian leveänä se kerää talvella lunta,

varjostaa alaosan oksia ja on lisäksi hankala leikata.

Ensimmäisinä vuosina pensasaitaa leikataan joka kevät ennen kasvuun lähtöä sivuilta ja yläosasta. Edellisen kesän hyvin haaroittunutta kasvua jätetään vain noin 10-20 sentin verran yläosaan. Sivuilta leikataan vähemmän. Jos pensasaita on voimakkaasti kasvavaa lajia, sitä voi joutua leikkaamaan kesälläkin. Tuuhean ja peittävän aidan toivossa on kasvustoa raaskittava leikata alkuvuosina, vaikka pois lähtevä kasa näyttääkin suuremmalta kuin jäävä osa.

Kasvatuksen jälkeen aloitetaan varsinaiset hoitoleikkaukset, joiden tarkoituksena on pitää aita hyvinvoivana ja mahdollisimman pitkään samoissa mitoissa. Pensasaita leikataan kasvun voimakkuuden mukaan joko kerran kesässä eli heinäkuussa tai kahdesti kesässä. Nyt aidan leveyttä ja korkeutta lisätään mahdollisimman vähän. Saman kesän ruohomaista kasvua jätetään vain pari senttiä.

Nuorennusleikkaus

Jos aita on hoidon puutteessa menettänyt muotonsa tai sen alaosa on aukkoinen, tehdään nuorennusleikkaus. Aikaisin keväällä ennen kasvuun lähtöä kaikki pensaat katkaistaan 10-20 sentin korkeudelta maan maan pinnasta ja aloitetaan aidan kasvatus alusta. (huom. näin ei voi tehdä havukasveille) Uudet silmut puhkeavat parhaiten leikkauspinnan lähettyviltä.
Puolen metrin tai metrin korkeudelta leikattu aita ei tuuheudu riittävästi alhaalta, vaan uudet versot kasvavat luutamaisesti heti leikauskohdan alapuolelta ja alaosa jää edelleen harvaksi.

Maan väsymisen takia myös kasvupaikan tyvelle on hyvä lisätä runsaasti uutta muhevaa ja lannoitettua multaa.

Toiminimeni Pihapalvelu Verso

Perustin heinäkuussa 2010 toiminimen: Pihapalvelu Verso . 

www.pihapalveluverso.fi



Teen pieni muotoisia pihasuunnitelmia. 

Puutarhan hoitoon liittyvää neuvontaa. 
Puutarha töitä mm. nurmikon-, pensaiden- ja puiden leikkaukset,
 kitkennät, lannoitus. perenna- ja pensas ryhmien uudistaminen.

 Ja kivitöitäkin on tullut tehtyä.

Syksyn ja kevään töihin kuuluvat
 mm. haravointi tai lehtipuhaltimella siivous.
Talvella lumityöt.

Puutarha töiden lisäksi  pesen ikkunoita ja mattoja.
 unohtamatta kodin siivousta.

Tehdyistä töistäni löytyy täältä kuvia ja juttuja.

Havupuiden leikkausta

Kuusi aidat:

- Leikkaus kasvin ollessa lepotilassa eli n. lokakuusta- maaliskuuhun.

Huomaa vielä, että aidan ja leikkurinkin kannalta parasta on leikata suoja säällä.

-Leikkaus aloitetaan istuttamisen jälkeen heti seuraavana keväänä!

-Aidasta leikataan ensimmäisinä vuosina pelkkiä sivuja.
-Aita kannattaa leikata alusta asti ylöspäin kapenevaksi kuvan osoittamalla tavalla. Näin se kerää talvella vähemmän lumikuormaa. Ja aita pysyy tuoreen vihreänä alhaalta asti.
Monesti näkee alhaalta harvan ja ruskean aidan, joka johtuu siitä että sivuja ei ole leikattu säännöllisesti.
-Nuorta aitaa leikattaessa lyhennetään vain vähän oksan käsjestä. Mutta aidan ollessa vanhempi ja suurempi, voidaan viimeistä vuosiversoa jättää muutamia millejäkin.
-Vanhaa ränsistynyttä aitaa leikattaessa, joutuu leikkaamaan oksaa hiuikan syvemmältäkin, mutta silloin on huomioitava, että oksaan jää vielä vihreää josta oksa pääsee vielä kasvamaan.

Aidan ollessa 1,5 metrin korkuinen, aloitetaan latvojen leikkaaminen  säännöllisesti. Latvojen leikkaaminen ei kokonaan pysäytä aidan korkeuden kasvua vaan ainoastaan hidastaa.

-Vanhasta puutuneesta kohdasta ei saa leikata.

 Se ei uusiudu lehtipensaiden tapaan!!

Kannattaa käyttää linja-lankaa jos epäilyttää, että ei muuten saa leikkaus linjaa suoraksi. 
Leikkaukseen voi käyttää joko pensas saksia tai moottorikäyttöistä aita leikkuria. Ja lopuksi sekatöörejä viimeistelyyn.

Aita leikkuria käytettäessä pitää varoa, ettei leikkaa vahingossa

sähköpiuhaa poikki. 

Itse laitoin takin päälle vyön ja vyöhön kiinnitin ison pika lukon, jonka läpi sähköjohto meni.  Tämä kikka auttaa kun kiipeilet tikkailla ja jatko-johto irtoaakin leikkurista, niin näin se ei putoa alas asti. 
Ja keikkuessani siellä 3,5 metrin korkeudessa jatkojohto painaa jo sen verran että johto irtoaa helposti.
Lisäksi pikalukko pitää johdon koko ajan sivullasi, ja tulee pienempi riski leikata johtoa poikki.

 

Miksi kuusi aitoja kannattaa leikata?

Kun leikkaat kuusi aitaa alusta asti vuosittain, se pysyy kapeana, ja alhaalta asti vihreänä. Kuusi aitaa ei voi nuorentaa alasleikkaamalla niin kuin esimerkiksi aitaorapihlajaa.

Tuijia tai marjakuusia voi käyttää myös leikattuna aitana, ja niiden leikkaaminen tapahtuu samoin ohjein. Ja samaan vuoden aikaan.


Vuorimännyn leikkaaminen

Vuorimänty on siitä erilainen puuvartinen kasvi, että sen vuosikasvua kannattaa typistää saadaksemme pensaasta tasaisen pallomainen ja tiheä monioksainen pensas. Jos annamme vuorimännylle kasvurauhan niin vanhemmiten siitä tulee harvaoksainen hontelo puu. Jota myöhemmin ei voi enää nuorentaa. Tietysti isoissa ryhmissä aukella paikalla sekin on upean näköistä mäntymetsikköä. Mutta pienelle pihalle istuttaessa pienellä vaivannäöllä saa upean kasvin/ kasviryhmän. Joka menestyy vielä vaatimattomassa kasvuympäristössä. Suhteellisen karussakin hiekka rinteessä!
Vuorimänty leikataan kesäkuun lopulla juhannuksena. Vuorimännyn vuosikasvu kehittyy touko–kesäkuussa. Suotuisissa oloissa vuosikasvaimet voivat venyä hyvinkin pitkiksi. Oksan kärjessä olevia versoja lyhennetään 1/3 –1/2. Toinen vaihtoehto on poistaa keskimmäiset vuosikasvaimet kokonaan. Haavoja ei tarvitse käsitellä haavanhoitoaineella.

Juhannuksen aikana tehtynä typistäminen käy kätevästi käsin taittamalla. Hieman jos ajoitus viivästyy niin kärjet katkeaa saksillakin.

Kääpiövuorimäntyä ei välttämättä tarvitse näin typistää mutta siitäkin tulee tuuheampi jos silloin tällöin varsinkin alku vuosina typistää.

Menneen kesän muistelua ja tämän talven lumimassoja

  Kesä 2010 oli kuuma ja ihana.

Helteitä riitti Heinäkuun alusta pitkälle elokuuhun.

Meidän perhe nautti helteistä lähtemällä

veneilemään Suur-Saimaalle.

Mikäpä sen ihanampi tapa viettää lasten kanssa lomapäiviä,

 kuin nauttia ihanasta maisemista.

Välillä pistäytyen saaressa uimassa.

Retkellä näimme erikoisen luodon.

Lähimökkiläinen oli korottanut luotoa metalli verkolla ja kivillä,
 jottei veneilijät aja karille.

Luoto on useana kesänä ollut määrätyn lokkipariskunnan 
(Kallen ja Lissun) vakiopesänä.

Luoto on lähellä laituria, lokki pariskunta pitää laituria reviirinään,
estäen muiden lokkien parveilun laiturilla.

Sama mökkeilijä vielä rakensi kiitokseksi lokinpoikasille rappuset,
 jotta ne pääsevät uintiretkeltään pesälle huilaamaan.

Luodon vieressä on pieni saari, missä on 
muita lokkiperheitä.
Mutta reviiritaistot on niin pahat
 ettei tämän pesän poikasilla ole saareen asiaa.


Yllättäen rappuset olivat kovassa käytössä.
Tosin lokit olivat tottuneet kyseisiin mökkiläisiin.

Illan tullen oli ihana palailla kotiin ja

 nauttia näin ihanasta auringon laskusta.

Kesä oli upea, mutta niin oli syysruskakin

.

Tässä koivuangervoa upeimmillaan.

Mutta taas se talvi yllätti. 

Vai sanoisko että pitkästä 

aikaa aikaa talvi tuli ajoissa pysyäkseen.

Monella jäi haravoinnit kesken.

 Samoin puiden suojaukset.

Lehdet kyllä odottaa keväällä haravoijaansa...

Mutta jänikset ja lumi on monen pihalla tehnyt pahoja tuhoja..

Minäkin laitoin monia seipäitä havujen suojaksi.

Pakkaspeittoa arempien pensaiden ympärille.

 *      *    *     *     *     *

Meillä on koko takapiha aidattu tuija-, ja 

kuusiaidalla sekä koiran vuoksi lisäksi vielä verkolla.

Tähän asti olen uskonut, että kyseiset aidat pitää
myös jänikset pihan ulkopuolella.

Ja olen omenapuut jättänyt suojaamatta.

Mutta tänä vuonna lunta on tullut niin paljon,

että koira kävelee verkkoaidan yli, samoin jänikset...

Hirvittää milloin alkaa omput maistumaan jäniksille?

                                                               (valitettavasti talvella 2012)

Selviääköhän pylväskatajani ja timanttituijani

moisesta lumen määrästä?

Ja mitä odottaa lumen alla?

Onko myyrät kovasti mellestäneet siellä?

Tässä hyvä esimerkki mitä voisi tehdä ylimääräsille lumikasoille.

Kuvan lumilinna on tehty pakkaslumesta tamppaamalla.

Puut ovat kyllä niin kauniita,

 että pakko ottaa lenkille välillä kamera mukaan.