Tekstin aineisto löydetty mm. Kotipuutarhalehdestä 6/96
"Itse pidän paljon syreeneistä, ja tämän jutun avulla haluan teille esitellä, että Suomessakin voi kasvattaa
monia eri syreeni lajeja ja lajikkeita."
Pihasyreenit tulivat Tukholmasta Turkuun vuonna 1728.
1700-luvun puolivälissä Pihasyreenit levisivät Suomenlinnasta muuhun maahan sotilaiden ja rakennus miesten mukana. Unkarinsyreeniä on istutettu puistoihin viime vuosisadan lopulta lähtien.
Luonnonvaraisena syreenit kasvavat Kaakkois-Euroopasta Itä-Aasiaan. Lajeja on 25-30.
Röyhymäiset kukinnot kehittyvät edellisen vuoden oksien kärkiin tai lehtihankoihin.
Kukan teriö on suppilomainen, neliliuskainen, ja sen väri vaihtelee valkoisesta tumman sinipunaiseen.
Korkeita ja tiheäkasvuisia syreenejä istutetaan tuulensuojaa kaipaaviin pihoihin ja jopa teiden varsille,
koska niiden suolankesto on kohtalainen. Kasvutapansa ansiosta ne suojaavat jopa myös melulta.
Kaikki syreenit soveltuvat yksittäis- ja ryhmäkasveiksi sekä vapaasti kasvaviin aidanteisiin.
Monia lajikkeita myydään myös yksirunkoisina pikkupuina mm. Pikkusyreeni, Tammelan Kaunotar..
Unkarin- ja puistosyreenin ovat kauniita myös leikattuina pensasaitoina, mutta tällöin pensaat eivät kuki.
Syreenien eduksi koristekasvina voi lukea sen, että pihasyyreeni puhkeaa aikaisin lehteen, eikä pensas ole myrkyllinen.
Kestävät syreenilajit ja -lajikkeet istutetaan joko keväällä tai syksyllä, mutta esimerkiksi jalosyreenit on paras istuttaa keväällä, jotta ne ehtivät kunnolla juurtua kasvupaikkaansa ennen talven tuloa.
Syreenit istutetaan tuoreeseen, runsasravinteiseen hyvin kalkittuun maahan. Ne tulevat toimeen varsin vaatimattomassakin paikassa, mutta kasvu ja kukinta kärsivät. Aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka on syreenille sopivin. varjossa kukinta jää vähäiseksi.
Syreenit ovat yleensä varsin terveitä ja puhtaita kasveja. Toisinaan jotkut perhostoukat esiintyvät niin suurina joukkoina, että ne aiheuttavat pensaille näkyvää haittaa.
Muutamia tuholaisia mainitakseni:
SYREENIKIITÄJÄ:n toukka on varsin kaunis, 10-12 senttinen vaaleanvihreä sinipunavalkojuovikas kiitäjäntoukka. Torjunnaksi riittää toukkien poimiminen pensaista.
<==
PENSASKÄÄRIÄINEN Parin sentin mittaiseksi kasvava toukka kutoo lehtiä yhteen ja syö niihin reikiä. Toukkia torjutaan parhaiten varhaiskevätruiskutuksella tai toukkavaiheessa malationilla.
SYREENIKOI vioittaa miinaamalla piha- ja unkarinsyreenin lehtiä. Sen toukat talvehtivat koteloina maassa. Syreenikoita voi torjua poimimalla vioittuneet lehdet toukkineen pois. Kasvualustan hyvä muokkaaminen puolestaan vaikeuttaa toukkakoteloiden talvehtimista, koska ne joutuvat muokatussa maassa syvälle. Rnsaan toukkaesiintymän voi torjua myös malationilla.
Syreenilajit
Tunnetuin syreenilaji on
Pihasyreeni (Syringa vulgaris).
Voimakkaasti tuoksuvien, komeiden kukintojensa vuoksi se kuuluu Suomen suosituimpiin koristepensaisiin. Menestyy hyvin Oulussa saakka.2-5 metriseksi kasvava.
Pihasyreenejä on jalostettu useita satoja lajikkeita, joilla on suuret, osalla kerrannaiset kukat. Kukan värikirjo on laaja valkoisesta tumman sinipunaiseen. Myös keltakukkaisia tunnetaan.Pihasyrreni kukkii Etelä-Suomessa kesäkuussa, pohjoisemmassa heinäkuussa.
Jalosyreenit ovat kookkaita, lähes pihasyreenin korkuisiksi kasvavia pensaita.
Jalosyreenejä voidaan viljellä vain eteläisemmässä Suomessa, ja ne ovat vaateliaita kasvupaikan suhteen.
Suomessa myynnissä olevia jalosyreenejä on muun muassa:
Andenken an Ludwig Späth : tummansinipunakukkainen
Charles Joly : purppuranpunaiset, kerrotut kukat tiheissä ja lyhyissä kukinnoissa.
Michel Buchener : kerrannaisissa lilanruusunpunaisissa kukissa on valkoinen keskusta.
Mme Lemoine: valkoinen kerrannaiskukkainen.
Unkarinsyreeni ( Syringa josikaea) on pihasyreeniä kestävämpi ja menestyy Lapissa asti. Se on jäykkä ja pystykasvuinen pensas, joka tulee yli kolme metriä korkeaksi. Tumman sinipunaiset kukat on pystyissä, kapeissa, tiheissä tertuissa, ja kukinnot sijaitsevat tavallisesti yksittäin, kun pihasyreenin kukinnot on pareittain.
Unkerinsyreeni kukkii vähän pihasyreeniä myöhemmin. Nimestään huolimatta unkarinsyreeni on kotoisin Romanian ja Ukrainen vuorilta.
Ongelma on, että aitoa unkarinsyreeniä on vaikea saada taimistoista. Tarjolla olevista muodoista useimmat on puistosyreeniä.
Puistosyreeni (Syringa x henryi)
on kasvutavaltaan Unkarinsyreeniä leveämpi, rehevämpi ja rotevampi. Tämän risteymälajin koristearvo on hyvä, yleensä parempi kuin aidon unkarinsyreenin.
Kukan väri vaihtelee valkoisesta vaalean purppuranpunaiseen, yleisin väri on lilanruusunpunainen. Kukinto on leveä ja jonkin verran harsu, kukinto-aika on sama kuin unkarinsyreenillä.
Mistä unkarinsyreenin ja puistosyreenin sitten erottaa? Puistosyreenin lehdet ovat alta karvaiset ja ruskehtavasuoniset. Unkarinsyreenillä vaaleasuoniset ja kaljut. Puistosyreenin kukkien terälehdet ovat sivulle harottavat ja Unkarinsyreenissä pystyt, jonka vuoksi näytää ettei kukka avaudu kunnolla.
Ja jonkun tiedon mukaan Unkarinsyreeni ja Puistosyreeni on yks. ja sama kasvi. Puistosyreeni on vaan vuosien varrella vaihtanut viljelynimensä Unkarinsyreeniksi. Toiset taimistot myy edelleen vanhalla nimellä. Eli ristiriitaista tietoa!
Itse epäilen, että erot näissä pensaissa on niin pieni, että toiset taimistot laittaa sen lapun mitä kulloinkin tilataan..)
Itse epäilen, että erot näissä pensaissa on niin pieni, että toiset taimistot laittaa sen lapun mitä kulloinkin tilataan..)
Nuokkusyreeni (Syringa reflexa) on kestävä ainakin
Etelä- ja keskisuomees. Sen tunnistaa ruusunpunaisista,
kapeista ja riippuvista, noin 30 sentin mittaisista kukinnoista.
Myös nuokkusyreeni on korkea ja leveä pensas.
Oksat on aluksi pystyt, myöhemmin kaarevat.
Lehdet kapeahkot. Kukkien väri muuttuu nuppujen karmiininpunertavasta ruusunpunaiseksi, sisältä kukat ovat valkoiset.
Laji kukkii kesäkuussa. Talvenkestävyys ei ole erityisen hyvä.
Isabellansyreeni (Syringa Preston-hybridi)
on nuokku- ja vilasyreenin välinen risteymä, jonka kukinnot ovat jonkin verran nuokkuvat, levetä ja värikkäät. Lajista tunnetaan useita lajikkeita, joiden kasvutapa ja kukan väri vaihtelevat.
Valkoinen Holger on arvokas lajike.
Hiawatha matala, violetinruusunpunakukkainen.
Coral ruusunpunainen.
Royalty sinivioletti
Uutuutena ( tässä lehtijutussa ei vielä mainittu) haluan mainita
vain metriseksi jäävän:
Pikkusyreenin / Kääpiösyreeni (Syringa meyeri`Palibin`)
Tuuheakasvuinen pyöreä pienikasvuinen pensas ja pikkupuu. Lehdet pyöreähköt ja muita syreenejä huomattavasti pienemmät. Kukkii alkukesästä punavioletein kukin, ja saattaa kukkia uudelleen loppukesällä.
Menestyy I-IV vyöhykkeillä.
Likusterisyreeni ( Syringa reticulata)
on kokeilemisen arvoinen syreeni. Kotoisin Itä-Aasiasta. Menestyy Etelä- ja Keskisuomessa: V vyöhykkeellä.
Kasvaa 3-5 metrin korkuiseksi pensaaksi tai kuten kuvassa : pikku puuksi. Muista syreeneistä likusterisyreeni poikkeaa kukan rakenteen perusteella. Pienet, kellanvalkeat kukat ovat suurissa yli 20 senttiä pitkissä kukinnoissa. Lehdet ovat isot ja leveät. Kukkii vasta heinäkuussa, joten sopii hyvi laajentamaan syreenivalikoimaa.
Kiinansyreeni (Syringa x chinencis) on kotoisin Kiinasta nimensä mukaisesti. Korkeutta tälle tulee vain 1-2 metriä. Lajikkeita. Alba: vaalean lilat kukat, Saugeana: violetin punaiset kukat. Menestyy III vyöhykkeellä.
Suomalaisia uusia risteytyksiä mm. valkokukkainen Tammelan Kaunotar
Sekä Etelä-Suomessa menestyviä harvinaisempia risteymiä:
Röyhysyreeni, nuokkuröyhysyreeni, nukkasyreeni, koreansyreeni, sirosyreeni, villasyreeni, kaarisyreeni.
Lisään vielä lopuksi Syreeneiden sitkeän elämänhalun.
Nämä alla olevat jalo- syreenit on edellis syksynä leikattu kuvan tavalla aivan matalaksi. Kesäkuun alussa leikatut pensaat näyttivät jo näin elinvoimaisilta.
Varsinkin oikeanpuoleinen on muutaman vuoden päästä hyvin runsas ja peittävä.
Toisinaan ikä ja lumi tekee pahaa jälkeä myös syreeneille, jolloin niitä joutuu siistimään / leikkaamaan rajumminkin, kuten näille. Leikkatessa pitää vain muistaa, että syreeni kukkii vain edellisvuoden versoilla.
Eli jos haluat pitää syreenisi vuosittain kukkivana ja mahdollisesti peittävänä: niin leikkaa mieluummin harventaen kuin näin rajusti.
Ja uusi harvennusleikkaus muutaman vuoden kuluttua, niille oksille mitkä ensimmäisellä kerralla jäivät leikkaamatta.
Hei!
VastaaPoistaKumpaa syreeniä suosittelisit tontin rajalle muotoon leikattavaksi aidaksi: unkarinsyreeniä vai puistosyreeniä? Mitä eroa niillä kahdella on?
Kiitos jo etukäteen vastauksestasi! :)
Kiitos kysymyksestä. Lue kohta Unkarinsyreenistä ja Puistosyreenistä uudelleen. Muokkasin sitä hiukan.. Eli erot niissä hyvin pienet. Molemmat käy leikattavaksi aidaksi hyvin. Omasta mielestäni paljon paremmin kuin tavallinen Pihasyreeni. Joissakin taimistossa taitaa olla jopa myynnissä aitataimeksi Puistosyreeniä (ovat vähän halvempia/ pienempiä kuin ns. yksittäin myytävät taimet) Suositeltava istutustiheys aidaksi on 3 kpl / metrille!
VastaaPoistaSyreeneissä vaan pitää muistaa se, että ne kukkii edellisvuoden versoillaan. Eli jos haluat kukkivan aidan niin leikkaa vasta kukinnan jälkeen! Kuten noista yllä olevista kuvista näkee vanhakin Puistosyreeni toipuu hyvin rajustakin nuorennuksesta.
Hei! Olen yrittänyt monen eri "foorumin" kautta kysellä meidän syreenejä vaivaavasta kirva(?) ongelmasta. Osaisitkohan sinä auttaa? Syreenien lehtien alapinnoille tulee jossain vaiheessa jo alkukesästä pientä valkoista ötökkää, oletan että joku kirva. Se saa lehdet muuttumaan omituisen kellankirjaviksi, siis lehdet ovat vihreän kellertäviä. Jotenkin koko kasvi näyttää ihan tympeältä. Meidän pihassa on useita erilaisia syreenejä, en ole saanut oikein selville ihan tarkkaan, mitä lajikkeita ovat, mutta uumoilen, että ainakin oletetut puistosyreenit ovat niitä, joihin tämä "kirva" iskee. Sen sijaan niissä syreeneissä, joiden lehdet ovat selvemmin herttamaiset (pihasyreeni?), ei tätä ötökkää näy. Vaikka ovat vierekkäinkin, niin se leveämpilehtinen syreeni saa kirvat osakseen.
VastaaPoistaSyreenit ovat aika vanhoja; talomme on rakennettu 1960-luvun alkupuoliskolla, istutukset ovat sieltä ajalta tai 70-luvun alusta. Olen välillä koettanut harventaa, mutta nää on tosi isoja "pusikoita" jo, joten harventaminen käy työstä... ihan alas en tosiaan haluaisi leikata. Sijainti on kolmosvyöhykkeellä Pirkanmaalla. Lannoittanut en ole kovin ahkeraan... kannattaisiko? Joka vuosiko?
Voiko kirvaongelma johtua siis siitä, että ne ovat liian tuuheita, etteivät ikään kuin saa henkeä? ;) Syreenien läheisyydessä on tietysti perinteistä orapihlaja-aitaa, yhden vieressä mänty jne. Peruskasveja siis. Ja auttaisiko säännöllisempi lannoitus?
Kiitos jos osaat vastata!
Moi, Hannele!
VastaaPoistaMeidän puistosyreeneissä sama tuholainen. (kirva tai ripsiäinen)
Joku kesä vaiva on isompi, jolloin olen myrkyttänyt pensaan kaupan tuholaismyrkyllä. ( esim. BERNERIN Cyper Cooperia)Ainetehoaa todella moniin eri tuholaisiin. Ulkokasveissa tuholaista tuskin saa kokonaan pois, mutta saapahan populaatiotia pienennettyä.. Kannattaa tarkoin katsoa purkista annosteluohjeet. Antaa ensimmäinen ruiskutus heti kun näät pensaassa tuholaisia, ja uusia ruiskutus muutaman viikon kuluttua. Yleensä myrkky ei tehoa tuholaisten muniin, vaan ainoastaan toukkiin ja aikuisiin. Muista että sateella ja kovalla helteellä ei kannata ruiskutella. Jälkimmäisessa lehdet palaa myrkyn ansiosta. Jos on pitkään hellettä niin paras ajankohta on myöhään yöllä. Muista myös ruiskuttaessa että lehdet kastuu kauttaaltaan, alta ja päältä. ( nämä kirvat kun lymyilee lehden alapinnalla)
Valitettavasti olen muillakin pihoilla juuri Puistosyreeneissä nähnyt tätä tuholaishyökkäystä. Myös nuorissa taimissa. Jostain syystä "kirvat" tykkäävät vain tietystä syreenistä. Pihasyreeneissähän on vahapintaiset lehdet mutta puisto ja jalosyreeneissä taas pehmeämmät ja mattapintaiset lehdet. Liekö tämä syy minkä vuoksi elukat viihtyvät vain toisessa.
Valitettavasti joissakin pensaissa kirvat viihtyvät liian hyvin mm. orapihlaja, jasmike, syreeni.. Jos nämä tuholaiset ärsyttää pihan omistajaa liikaa niin ei auta muu kuin jo alkukeväästä seurata suurenuslasilla ensi merkkejä tuholaisista ja aloittaa ajoissa myrkytys, ja toistaa se tarvittaessa 1-2 kertaa.
Toisissa pensaissa taas härmä tulee herkästi: purppurahappomarja ja hernepensas..
Lannoituksesta on montaa mieltä. Toiset tykkää lannoitella pensaitaan joka vuosi. Toinen taas silloin tällöin, kun muistaa. Toinen tekee perustukset niin kunnolla, että voi lannoittamisen unohtaa vuosiksi.. Tässä vaiheessa nyt heinäkuussa en syreenejä enää lannoittaisi. Anna mieluummin vasta elo-syyskuulla syyslannoitus.
Samoin syksyllä tai keväällä Syreeniäsi voisi harventaa. Varsinkin Puistosyreeni tulee vanhemmiten ränsistyneeksi jos sitä ei välillä harvenna.
Minun syreeneissä pahin ötökkä kesä taisi olla muutama vuosi sitten jolloin pensaani oli paljon harvempi. Sen jälkeen lumi katkoi paljon oksia, jonka jälkeen pensas tuuheni valtavasti uuden kasvun myötä. Oikein tuuheaa pensasta on vaan vaikea ruiskuttaa tehokkaasti.
Lähinnä kukinta heikkenee liian tuuhesta pensaasta. Eli kyllä sitä kannattaa välillä harventaa.
Oliko näistä sinulle yhtään apua?
hei, syreeneistä kysyisin. millaisella istutusvälillä kannattaisi ruukkupihasyreeni istuttaa tienvarsi aidanteena? ei tarvitse ihan tiheä olla mutta suht peittävä. entäs osaatko kertoa alba syreenistä, voiko pitää tasaiseksi leikattuna aidanteena, ja sen korkuisena kuin haluaa..ei tarvis kovin montaa metriä olla korkea..
VastaaPoistaHei.
VastaaPoistaAidanteeseen itse suosittelen n. metrin istutusväliä. Joku voi olla asiasta toistakin mieltä..
Syreenit kukkivat edellisvuoden versoillaan. Eli jos leikkaat vuosittain niin kukinta kärsii.
Tosin ainahan voi leikata esim. joka kolmannen oksan, jolloin loput kukkivat. Ja seuvaavana vuonna taas erit joka kolmas oksa ja niin poispäin... Eli leikataan ns. harventaen kuten herukoita. Leikkaus ajankohdaksi suosittelen kukinnan jälkeen.
Syreenithän kestävät rajumpaakin leikkausta ja itseasiassa leikkaus innostaa uuden kasvuun.
kiitos vastauksesta! vielä kysyisin kuinkahan lie nopea kasvuinen? ei tarvis olla kovin montaa metriä kuitenkaan korkea., n.1,50-2m voisi olla sopiva..entäs miten juuristo leviää, onko pelkoa että vaikuttaa salaojiin jos laittaa tienvarteen? onko mehiläisiä/ampiaisia houkutteleva? kuinkahan yleinen teiden varsilla, omakotitalon pihassa?
VastaaPoistakiitos !
Hei. Oisko tietämystä, kannattaako leikata pihasyreeni nyt keväällä kun viime kesän aikana istutettiin? Jos 0nsuosittelet leikkausta, niin millä tavoin se kannattaa tehdä? Sieltä täältä vai kaikkia oksia? Toiveena olisi tuuhea alku..nytkin on useampi varsi kun astiataimia ovat.mutta osaa on joku järsiny, niissä ei sitten ole niin montaa akkua.
VastaaPoistaLeikkaa hiukan joka oksasta niin haarovat paremmin. Nuoren syreenin kohsalla itsekkin keväisin leikkailen viime vuoden kuivia kukintoja pois. (silmää häiritsemästä) samalla oksat haaroittuvat paremmin. samoin jos lumi on katkonut oksia niin leikkaan ne siistimmin. Ja voi mikä ilo syksyllä huomata miten ovat tuuheutuneet leikkausten ansiosta.
VastaaPoistaHei! Kyselen vanhasta (n. 30 v.) pihasyreenistä. Kun muutimme taloomme, syreeni voi hyvin ja on kukkinut runsaana n. 14 vuotta ilman mitään lannoitusta. Kunnes viime vuonna ja tänä keväänä osa paksuista rungoista ovat olleet joko täysin lehdettömiä tai muutamia lehtirupsuja on siellä täällä näkynyt. Onkohan huonoon kasvuun kyseessä ikä vai mikä? Luin jostain, että syreenit eivät pidä juurialueen peittämisestä? Syreenin juuristoaluetta on muokattu rajustikin n. 4 vuotta sitten. Uutta istutusaluetta ja kivellä katettua aluetta on tullut syreenin juuristoalueelle sekä maanpeitekasveja aivan tyvialueelle. Jouduin myös poistamaan juuriversoja aika paljon, kun nämä muutos tehtiin.
VastaaPoistaNyt on varmasti myöhäistä leikata syreeniä, mutta jos syksyllä leikkaa, niin kuinka monta paksuista rungoista (niitä on n. 10 kpl) voi poistaa kerrallaan?
Vielä lisäys edelliseen kysymykseeni syreenivanhuksesta. Mitään tuhohyönteisiä ei syreenissä ole näkynyt.
VastaaPoistaHei.
VastaaPoistaSyreenisi on hyvinkin voinut suuttua maanmuokkausesta josta mainitsit.
Suosittelen lannoitusta ja nyt kohta kukinnan jälkeen leikkaamista. Rajumpia leikkauksia syksyllä ei suositella. Koska kosteus menee leikkaushaavoihin. Kymmenestä oksesta kolmasosan laikkaisin nyt. Ja toisena vuonna toisen kolmasosan jos syreeni ekasta laikkausesta innostuu kasvamaan.
Syreenipensaita vaivaa nykyään kaskas niminen hyönteinen. Se on tullut Suomeen Venäjältä 1990 luvun lopulla. Se sää aikaan kellertävyyttä lehtiin. Hyönteiset imevät lehden alapintaa.. suomenkielinen nimi on kai syreenikeijukas. Tuholainen on vaikeasti tuhottava. Mihin se on kerran pesinyt niin siitä tulee jokavuotinen vaiva. Munat ovat talven pensaan rungossa. Kevätruiskute huhtikuussa, kaikki pensaan varret märäksi. Kesällä uusi ruiskutus Sumi Alpha nimisellä aineella ja vielä elokuussa. Näin toimien syreenit pysyvät siedettävässä kunnossa. Ilman lämpeneminen on saanut aikaan k.o. Tuholainen menestymisen Suomessa.
VastaaPoistaKiitos korjauksesta. Vanhoja kommentteja nyt lukeneena huomasin, että tietäms oli tuolloin vähän vajaa.
PoistaMoi! Osaatko sanoa miten nopeasti kasvaa?
VastaaPoistaKyllähän se on kaikilla kasveilla , että kasvuolosuhteet. Eli valon määrä,kasvin ikä, maaperä ja ilmat vaikuttaa paljon kasvamiseen. Eli hyvin yksilöllistä. Muhevassa mullassa kasvavaa paremmin kuin kuivassa hiekassa. Sekä lämpimässä kuin kylmässä.
PoistaHei
VastaaPoistaMinkälainen juurakko unkarinsyreenissä on ? pihalta lähtee kolme kyseistä kasvia pois. Pärjääkö kuokalla ja lapiolla vai tarviiko järeämpää kalustoa?
on todella inhottava ja sotkuinen kasvi joka kasvaakin älyttöntä vauhtia.
joka kolmas vuosi olen leikannut aivan alas kaikki ja kukkii jo seuraavana vuonnna ja kasvaa 2,5 metriin kolmessa vuodessa. vaikea hillitä.
Kyllä sinulla on väärä pensas väärässä paikassa, jos noin usein pitää alas leikata.
VastaaPoistaMeillä suomessa kun paljon erilaisia matalampia kasveja.
Jos lapiolla meinasit ylös kaivaa, niin varaudu myös kirveeseen juurien katkomiseen.