Tietoja minusta

Blogin perustin aikoinani yritykseni toteutuneista pihatöistä. Muutuneen elämäntilanteen vuoksi olen nykyään päätyössä kasvihuoneella. Mutta sivutoimisena teen edelleen Luumäellä ja lähikunnissa: Pihasuunnitelmia, neuvontakäyntejä ja pensaiden leikkuuta yms. pieniä pihatöitä. Yhteyttä voi ottaa tämän blogin kautta sähköpostilla tai yhteystiedot löytyvät Pihapalvelu Verson tiedoilla googlaamalla.

lauantai 30. huhtikuuta 2011

Puutarhan tuholaisten torjuntaa

Nuorten puiden rungot kannattaakin ensimmäisten viiden vuoden ajan suojata seula verkosta taivutetulla putkella tai spiraalimaisella runko suojalla, joka alkaa tiiviisti maan pinnasta ja ylettyy mahdollisimman ylös asti. Runko suoja on lähinnä tarkoitettu myyrille. Mutta olen huomannut se suojaavan myös jäniksiltä. Vaikka jänikset pääsisivät syömään pahemminkin oksia niin ehjästä nuoresta rungosta saa kyllä kasvatettua uusia oksia.

Peltomyyrän liikkeitä voi lisäksi hillitä tallomalla lunta pensaiden ja puun taimien ympäriltä. Myyrät kaihtavat taivasalle tuloa, koska hangen päällä niillä ei ole suojaa kylmyyttä ja petoja vastaan.
Syksyllä myyrän mieluisalla alueella kannatta kokeilla kanankakka rakeiden kylvämistä nurmikolle antaman pahaa hajua ja torjumaan myyriä.  Olen myös kuullut hyviä kokemuksia keisarinpikarililjan istuttamisesta kukkapenkkiin. Haju pitää kuulemma myyrät loitolla!


Jänisten, Myyrien ja Peurojen varalta auttavat myös pahan hajuiset ja makuiset oksat. Nuoria taimia ja hentoja pensaita voi suojata työntämällä niiden ympärille mustaherukan pensaasta, tuomesta tai seljasta leikattuja vitsoja/ oksia.
Olen kuullut myös ihmisten hiusten pussittamisesta sukkahousuista tehtyyn pussiin ja pusseja puuhun roikkumaan. (en ole tätä vielä kokeillut).


Hätätilassa suojaa saa myös sanomalehtiestä, jota leikataan suikaleiksi ja kierretään suojattavien runkojen ympärille. Painomusteen haju ja maku säilyvät paperissa ainakin jonkin aikaa.


Lehtokotiloiden (Arianta arbustorum) lisääntymisen ehkäisyyn on keksitty monia tapoja. Joillakin se auttaa, valitettavasti ei kaikilla.


Aina uutta kasvia pihalle tuotaessa kannattaa paakku katsoa silmämääräisesti tarkkaan (vaikka kasvin myyjä/ antaja väittäisi taimen olevan kotiloista puhdas)

Kotilon munat ovat valkoisia halkaisijaltaan n. 1 mm. Eli silmin nähtävissä. Kotilot voivat olla halaksijaltaan siis tuosta reilusta millistä jopa 3 cm!

Kasvin voi vaikka upottaa viideksi minuutiksi vesi ämpäriin umpisukkeluksiin , silloin kotilot kömpivät esiin. Teelusikallinen mäntysuopaa vesiämpärissä poistaa pintajännitystä ja auttaa vettä tunkeutumaan joka koperoon.


Kaikkein tehokkain tapa poistaa kotilot tontilta on käsin kerääminen. Mielellään aikaisin aamulla, iltahämärissä tai sadesäällä on tehokasta, mutta sitä on tehtävä päivittäin pitkän aikaa.


Itse olen huomannut, että ämpärin pohjalle kannattaa laittaa vähän puutarhalannoitetta. Nimittäin kotilon joutuessa ämpäriin se alkaa heti kiivetä sieltä pois, ja kohta sinulla on 40 kotiloa kiipeämässä ämpäristä ylös ja et enää ehdi etsiä uusia sinne!

Huomasin kerran vahingossa, että kun ämpärin pohjalla oli lannoitetta, niin kotilot tuupertuivatkin sinne pohjalle, eikä enää kiivennyt ylös!


Lopuksi kun olet tyytyväinen päivän saaliiseen kaadat ämpäriin kiehuvaa vettä, joka tappaa kotilot välittömästi. Kuolleet kotilot voi kompostoida kunnolla kuumenevassa kompostissa. Tai syöttää pihalle lenteleville variksille (tosin silloin en suosittele kotiloiden maustamista lannoitteella..) Kolmas tapa on laittaa keitetyt kotilot umpinaiseen pussiin ja roskikseen.  kotilon murskaaminen on huono vaihtoehto. Nimittäin kotilot on kannibaaleja, ne syövät kuolleita laji tovereitaan!  
Takassa tai uunissa polttaminen on myös hyvä tapa hävittää.

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Ihanaa kevättä

Kevät etenee kyllä vauhdilla, ei voi muuta sanoa.
Pieni ihminen ei meinaa pysyä perässä kun luonnon kasvun ihmeitä seuraa.


Perhoset ovat lennelleet jo jonkun aikaa.
Linnut tekee pesiään, taitaa monilla olla munatkin munittu.

Ainakin koivuissa on pienet lehden alut.

Siellä täällä nurmikko vihertää jo kummasti.
Oma piha näyttää vielä aika ankealta jos ei krookuksiani lasketa.

Nurmikko on haravoitu,
 pensaat siistitty lumen repimisen jäljiltä. 

Myyrät on monilla pihoilla tehneet pahoja tuhoja,
jänikset syöneet puita entisiksi.    Itsekin niitä pelkäsin,
olinhan talvella nähnyt jäniksen jäljet pihallani jossa omenapuita ei oltu suojattu mitenkään..

Myyrät kiusasi minua koko viime kesän sekä syksyn.
Mutta yllättäen kumpikin oli talveksi jättänyt pihani rauhaan.
Ja myyristä ihmettelen, minkä vuosi nekin kiersivät meidän pihan?
Oliko syynä syksyiset taisteluni?
Vai lumi hankeen unohtunut myyrä karkotin " piippari"
 joka jaksoi piippailla koko talven,
vaikka mieheni sitä yritti vaientaa lumilingolla päälle ajamalla.

Lumien sulaessa myös minun työ kiireet viherrakentajana lisääntyivät eikä aikani enää täällä tietokonella riitä. Mutta yritän saada vielä jotain ajankohtaista päivitettyä.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Kuvia minusta ja perheestä

                                 
                                         


                                                                     


                          Englanninsetterimme Jeppe, kuvassa 10 vuotiaana.


                                  
                          

                                                             Lapseni metsäretkellä.
                                   Onneksemme asumme lähellä hyviä mustikkamaastoja.
                                               Syksyisin käymme niitä ahkerasti syömässä.





                                                           Minä samaisella retkellä.