Tietoja minusta

Blogin perustin aikoinani yritykseni toteutuneista pihatöistä. Muutuneen elämäntilanteen vuoksi olen nykyään päätyössä kasvihuoneella. Mutta sivutoimisena teen edelleen Luumäellä ja lähikunnissa: Pihasuunnitelmia, neuvontakäyntejä ja pensaiden leikkuuta yms. pieniä pihatöitä. Yhteyttä voi ottaa tämän blogin kautta sähköpostilla tai yhteystiedot löytyvät Pihapalvelu Verson tiedoilla googlaamalla.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Vinkkejä puiden leikkaamiseen.


         Kevät lähenee uhkaavasti ja alkaa olla aika puiden leikkaukselle.
Tässä muutamia niksejä mitä kannattaa muistaa.

                                


Olin puiden hoito kurssilla vuonna 1995-1996 talvella. Siellä opeteltiin puiden hoitotöitä ja varsinkin leikkausta. Pääasiassa käytännön työn opettelu tapahtui puun latvassa köysien ja valjaiden avulla.
Kuvassa minä roikun 2 ison puun välissä ja olen vaihtamassa toiseen puuhun käymättä välillä alhaalla.



Mitä leikataan?

Jo istutuksen yhteydessä poistetaan mahdollinen kilpalatva ja murtuneet oksat.
Niitä poistetaan aina tarvittaessa. Lisäksi nuoresta puusta poistetaan toisiaan hankaavat, tiheässä olevat ja latvuksen sisään suuntautuvat versot.
Joillekkin puille kehittyy runkoon varsinkin rajun leikkaamisen jälkeen ns. vesiversoja, jotka poistetaan, samoin kuin ruohonleikkuuta haittaavat vesivesat.
Terävässä kulmassa kasvavat oksat repeytyvät vanhemmiten helposti.

Puulle ja leikattavalle oksalle on aina parempi kun se leikataan mahdollisimman nuorena. Leikkaushaava parantuu luonnollisesti paremmin kun se on halkaisijaltaan muutamia senttejä verrattuna 15 cm halkaisijaltaan oleva oksahaava, joka jo helposti lähtee lahottamaan puuta.

Milloin leikataan?

Kuolleet oksat sekä kasvitautien vaivaamat ja vioittuneet versot voi poistaa milloin vain.

Lehtipuut leikataan pääsääntöisesti kevättalvella lepotilaisina, jolloin ne ovat vielä lehdettömiä. Paljaan puun oksat erottuvat hyvin.
Yli 10 asteen pakkasessa ei leikata, sillä jäätynyt puu halkeaa helposti.
Puita voi leikata myös muina vuoden aikoina, mutta on tutkittu että keväällä leikattu oksahaava parantuu parhaiten.

Puita joilla on keväällä voimakas mahlavuoto, leikataan mahdollisimman vähän.
Runsaasti mahlaa vuotavia puita ovat koivut, vaahterat, hevoskastanja, jalopähkinät, kirsikat ja luumut.
Ne leikataan joko elokuussa tai varhain kevät talvella ennen mahla vuodon alkamista.

Koivujen  hyvin runsas mahlan vuoto alkaa jo helmikuussa, joten kevät talven leikkaus ei tule kysymykseen. Koivut leikataan heinä-elokuussa ja silloinkin säästeliäästi.
Ohuet sormen paksuiset voi leikata muulloinkin.


Riippapuun leikkaus


Myös riippapuita leikattaessa on muistettava, ettei jätä oksatappeja yms. tynkiä. Riippuvaoksaisten puiden latvuksesta tehdään sateenvarjomainen.
Latvasta poistetaan tai typistetään kohtisuoraan alas ja ylöspäin kasvavat verson haarat.
Hyvin lähellä runkoa alaspäin kasvavat oksat kannattaa poistaa kokonaan.

Havupuut

Havupuut eivät yleensä tarvitse leikkausta. Kuusista ja pihdoista joudutaan joskus poistamaan kilpa latva, jos latvassa kaksi versoa lähtee kasvamaan rinnakkain. Toinen latvaksi pyrkivä verso kannattaa poistaa, ellei nimenomaan halua havupuusta monilatvaista.

Yksittäisestä kuusesta voi leikata tiheän, samalla leikkaus tyylillä kuin kuusiaitojakin.
Kuusen leikkaus aikahan on lokakuusta- maaliskuuhun. Eli havun ollessa lepotilassa.

Alaoksissa olevat kuolleet oksat kannattaa kosmeettisista syistä poistaa.
Kuusen oksia leikatessa kannattaa jätää aluksi 10 cm oksatappi, pihkavuodon vuoksi. Myöhemmin kun oksatappi on kuivunut se leikataan pois jättäen kuitenkin oksakaulus. 

Kuusiadan leikkaamisesta olen kirjoittanut aikaisemmin jutun.


Istutusleikkaus

Istutusleikkaus tehdään aina keväällä, vaikka taimi olisi istutettu keskellä kesää tai syksyllä. Jolloin leikkaus tehdään seuraavana keväänä.
Hyvin haaroittuneiden ja valmiiksi myymälässä leikattujen astiataimien vahvoja versoja ei välttämättä tarvitse typistää- etenkään mitä pohjoisempana Suomessa ollaan.

Voimakas kasvuisten hedelmäpuiden istutusleikkaus tehdään siten, että latva lyhennetään
30-40 cm pitkäksi ja sivuversoista tehdään 40-50 cm pitkiä. Latvaverson tulee jäädä muita oksia korkeammalle. Versot katkaistaan oksasaksilla noin sentin verson alapinnalla olevan silmun yläpuolelta. Näin silmusta kasvava verso suuntautuu mahdollisimman vaakatasoon.
Eikä esimerkiksi kasva myöhemmin puun keskiosaan.

Puusta poistetaan mahdoliset kilpalatvat, runkoon nähden erittäin terävässä kulmassa
kasvavat oksat ja alle puolenmetrin korkeudella maanpinnasta lasvavat oksat.

Latvaverson lisäksi taimeen tulisi jäädä ainakin kolme tukevaa perusoksaa eri puolille runkoa.


Pilaripuun leikkaus

Pylväsmäisiä, pystyoksaisia puita leikataan samoin kuin muitakin puita, paitsi että laajan oksa kulman asemasta suositaan terävää oksa kulmaa. Näiden puiden tunnus omainen muoto johtuu runkoon nähden terävässä kulmassa kasvavista oksista. Eli jos oksa lähteekin kasvamaan selvästi sivulle sitä typistetään tai leikkaamalla ohjataan kasvamaan ylöspäin.



Puun  nuorentaminen

Etenkin hedelmäpuita kannattaa välillä harventaa, jotta sato on helpompi poimia. Luonnollinen kasvutapa pyritään säilyttämään. Oksat leikataan ylöspäin suuntautuvan oksan haaran yläpuolelta. Vanhat lehti- ja hedelmäpuut nuorennetaan kahden kolmen kevään aikana.
Kerralla poistetaan 2-3 paksua haaraa.  Aluksi poistetaan kaikki kuolleet, latvuksen sisään kasvavat ja alaspäin roikkuvat oksat sekä hedelmäpuilla vanhat kääpiöversot.



Puiden tapittaminen

Monesti näkee mm. pajuja, koivuja ja mongolianvaahteroita jotka on leikattu ns. puolestavälistä poikki tapille. Näin puusta kasvaa viuhkamainen. Sillä saa tavallaan lisää aikaa ylisuureksi kasvaneelle puulle.
Mutta pitää muistaa, että kun leikkaa noin rajusti, niin puun "lähtölaskenta" on alkanut ja alkaa hidas lahoaminen ja kuoleminen. Ja lehdettöminä ovat monesti ruman näköisiä.
Oma mielipiteeni näistä puista on, että jos leikkaa niin leikkaa tyylikkäästi. Eli kun leikkauskohdan vierestä kasvaa uusi oksa niin ruma tappi ainakin poistetaan, ja näin annetaan puun itse parantaa haavansa umpeen ja estää lahon leviäminen



Isojen oksien poisto

Puunhoitokurssilla jäi nyrkkisääntö mieleen, että pyritään leikkamaan oksa kun se on vielä  halkaisiljaltaan korkeintaan 8-10 cm.  Yli tuon 10 cm leikkaushaavat on jo puulle isohaaste korjata ja kasvattaa leikkaushaava umpeen. 

Sen vuoksi puita kannattaa tarkkailla mieluummin jo nuorena,
että tunnistaa ajoissa jyrkät oksakulmat mitkä vanhempana saattaisi revetä.

Ei kannata kerralla poistaa montaa isoa oksaa kerralla, mielellään jakaa leikkaukset useammalle vuodelle. Raskasta oksaa sahatessa kannattaa leikata varovasti ettei kuori
lähde repeämään. Aloita leikkaaminen noin 0,5 m rungosta. Eli jätät kunnon tapin oksaan.




1. Ensimmäinen sahaus tehdään oksan alapuolelle, sahaamalla noin 1/3 sen paksuudesta.
2. Siirry nyt sahaamaan oksan yläpuolelta. Sahaa hieman ulompaa kuin alapuolelta tehty sahaus. Nyt oksa putoaa turvallisesti maahan repäisemättä kuorta mennessään.
3. Poista lopuksi jäljelle jäänyt tappi siten, että leikkaat tapin oksakaulukseen asti. Oksakaulus näkyy puussa rungosta alkavana pullistumana. Sitä ei missään tapauksessa saa poistaa, muuten puu ei kykene kasvattamaan haavapintaa umpeen.

Leikkuupintoja ei tarvitse käsitellä haavanhoitoaineilla, sillä niiden ei ole osoitettu estävän lahottajasieniä. Haavanhoitoaineet ovat vain kosmetiikkaa eivätkä korvaa puun kuorta.


Lehdestäminen eli hamlaus
                                  
Leikkaus aloitetaan kun puun runko on 4-8 cm halkaisialtaan ja oksat ovat pikkurillin kokoisia.
Puu muotoillaan halutun muotoiseksi, katkaistaan latva ja jokaisesta jätettävästä oksasta yli puolet pois. Huonossa kulmassa ahtaassa paikassa olevat oksat poistetaan kokonaan.


Seuraavana keväänä ennen lehtien puhkeamista leikataan edellisvuoden vuosiversot jättäen 2-3 cm, kuitenkin niin että pätkissä on selvästi silmuja. Tee tämä leikkaus kaikille oksille ja latvalle. Toista sama joka kevät. Alkuvuosien jälkeen leikkausväli voi olla 1-5 vuotta, ei koskaan enempää kuin 7 vuotta. 








Latvottu puu pysyy pienenä ja leikkaustapa ei rasita puuta biologisesti yhtä paljon jos antaisi puun kasvaa isoiksi ja sitten yrittäis sitä pienentää. leikkauskohtaan muodostuu vuosien varrella vähitellen palleroita mistä uudet vuosikasvut aina lähtevät. Näitä palleroita ei saa leikata pois.   Leikkaus tehdään joko keväällä ennen kuin lehdet puhkeavat ja kovat pakkaset ovat jo menneet (mm lehdestäminen tehdään silloin) tai keskikesällä juhannuksen ja elokuun lopun välissä.








Jos vielä näiden ohjeiden jälkeen tunnet epävarmuutta. 
Tai urakka tuntuu liian suurelta ota yhteyttä paikkakunnallasi olevaan puunhoitajaan tai arboristiin, joka on perehtynyt puiden leikkaamiseen.
Myös ongelmatapauksessa, missä esimerkiksi iso puu kasvaa liian lähellä sähkölinjoja tai rakennusten lähellä kannattaa kääntyä arboristiin joka hoitaa leikkaamisen ja mahdollisesti kaatamisen palasina.
Monesti iso puu kasvaa ahtaassa paikassa ja se pitäisi kaataa, mutta ei mahdu kaatumaan kerralla, silloin ammattilainen leikkaa puun oksa ja latva kerrallaan alas.

1 kommentti:

  1. Kiitos neuvoista ja hienoista vinkeistä!

    VastaaPoista