Tietoja minusta

Oma valokuva
Pihallani möyrii minun lisäkseni 2 kouluikäistä lasta, mies, Englanninsetteri sekä Amerikan pittbull koirat. Harrastukseni on oman pihan puutarhanhoito, kasvien keräily ja intohimoinen puutarhalehtien lukija. Päivä työkseni olen kukkatarhalla kasvihuoneella töissä. Ja sivutöinäni hoidan ja rakennan muiden pihoja. Blogiani pidän omaksi ja toivottavasti myös muiden iloksi.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Köynnöksiä valoon ja varjoon

Jutun teksti kerätty suurimmaksi osaksi kirjasta Puutarhan neljä kaunista vuodenaikaa
sekä monivuotisten puutarhakasvien leikkausoppaasta






Köynnöksillä on monia käyttötarkoituksia. Niillä voi somistaa lauta-aitoja, paljaita puunrunkoja tai pensaita. Niillä voi maisemoida muurin, kallion, suuren kiven, rinteen tai pergolan. Köynnökset luontuvat tilan jakajaksi ja näkö suojaksi. Köynnöksellä voi piilottaa näkyvistä komposti alueen.

Osa lajeista tarrautuu tukiin kärhillään, ilmajuurillaan, lehtikannoillaan tai okain ja piikein ainakin sitomalla autettuina. Osa kiertyy tukensa ympäri.


Monivuotisten köynnösten istutus ja tukeminen


Köynnösruusut istutetaan keväällä, muita astiataimina myytäviä köynnöksiä voi istuttaa koko kesän. Pyri valitsemaan alhaalta asti hyvin haaroittuneita taimia tai leikkaa ne noin 20-30 cm:n mittaiseksi istutusta seuraavana keväänä. Istuta taimet entiseen syvyyteen ja jätä taimiväliksi 1-2 metriä.

Köynnöshortensia viihtyy happamassa maassa, mutta muiden lajien kasvualusta kalkitaan.

Kastele taimia runsaasti istutuksen yhteydessä ja usein ensimmäisenä kasvukautena.
Kata maa kosteuden säilymiseksi ja rikkaruohojen kasvun ehkäisemiseksi.

Koska talon sokkelin pitää pysyä kuivana, sijoita seinustalle istutettava köynnös siten, että juuripaakku on räystään reunaa ulompana eli noin puolen metrin päässä seinästä.

Estä juurien pääsy salaojaputkiin juurimatolla. Juurten kasvua estävää juurimattoa käytetään myös, jos köynnöksiä istutetaan puiden vieruskasvuiksi.

Istuta Kärhöt ja Köynnösruusut niin, että jalonnuskohdat peittyvät maahan noin 25 cm:n syvyyteen. Syvän istutuksen tarkoitus on suojella jalonnuskohtaa ja juurenniskaa pakkaselta. Leikkaa istutuksen yhteydessä kärhöjen versot niin, että niihin jää 2-3 silmua.
Jätä köynnöruusujen versoihin 5-10 hyvää silmua.

Köynnösten luontainen kiipeämistapa vaikuttaa tukemiseen. Kiertyen kiinnittyvät lajit kuten humala, kärhöt ja kelasköynnös tarttuvat itse tukiin, mutta esimerkiksi kuusamat pitää sitoa. Itsekiipeävät köynnöslajit voivat rapauttaa seinän muurilaastia. Kelasköynnös pyrkii kasvullaan tukahduttamaan kasveja, joihin se kipuaa.


Köynnöskasveja suomalaiseen kotipihaan

Varjopaikan köynnöksiä ovat Piippuköynnös, Imukärkivilliviini, Köynnöshortenssia.
Kukkivat lajit, kuten Kärhöt  ja Ruusut, istutetaan aurinkoiseen paikkaan. Paahteessa ei mikään köynnös viihdy. Nuorina hidaskasvuisia ovat mm. Humala, Köynnöshortensia ja Piippuköynnös.

Humala Humulus lupulus   Korkeus 3-4 m. Aurinkoon. Kiertyy tukeen. Ruohovartinen laji, jonka maanpäälliset osat kuolevat talveksi. Karheat, suuret ja sormihalkoiset lehdet. Emiyksilöissä pienet humalakävyt syksyllä. kostea, kalkkipitoinen  ja multava maa. Helposti leviävät juuret, kannattaa rajata juurimatolla jos haluaa hillitä humalan leviämistä. Taimistoilta löytyy myös keltalehtista aureum- lajiketta

Muratti  Hedera helix 1-4 m. Olemme tottuneet, että muratti on viherkasvi. Mutta taimistoille on tullut myyntiin kestäviä taimia, jotka menestyvät eteläisessä- suomessa. Kasvupaikka oltava varjoinen ja suojaisa. Muratti kiinnittyy tukeensa kiipijäjuurilla kuten köynnöshortenssiakin. Taimet kannattaa suojata talveksi.

Imukärhivilliviini Parthenocissus quinquefolia 6-10m. Kiipeää kärhien tarttumalevyjen avulla. Hidaskasvuinen. Pienemmät lehdet kuin säleikkövilliviinissä. Syysväri on hehkuvan punainen aurinkoisessa paikassa. Runsasmultainen ja ravinteikas maa. I-II ( III ).

Japaninkelasköynnös Celastrus orbiculatus 5-8 m. Kiertyy tukeen. Nopeakasvuinen "surmanköynnös" , joka voi tappaa elävän tukipuunsa. Valkovihertävät ja mitättömät kukat kesäkuussa. Kullankeltainen lehtien syysväri. Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Viihtyy parhaiten läpäisevässä maassa. I-III.

Kiinanlaikkuköynnös Actinidia kolomikta 3-5 m. Valkoiset, pienet ja tuoksuvat kukat heinä-elokuussa. Jos halutaan saada kellanvihreät "kiiwi-hedelmät" syksyllä täytyy vieressä kasvaa vihreälehtinen emiyksilö. Viljelyssä on myös yksikotisia kasveja, joissa heteet ja emit ovat samassa kukassa, jolloin hedelimien tuottajaksi ei tarvita erikseen koirasta. Lehden kärjen väri vaihtuu valkoisesta punaiseen. Runsasravinteinen ja hieman savinen maa. I-III.

Kärhöt  eli Clematis on  paljon lajeja ja lajikkeita. Korkeus on 2-4 m. Versot kuihtuvat yleensä talveksi.  Kiinnittyvät verkkoon lehtiruodeillaan. Aurinko tai puolivarjo, ravinteikas ja humuspitoinen maa. Kärhöt on niin iso laji etten perehdy niihin tässä enempää.

 http://peltopiha.vuodatus.net/  blogissa näytää olevan mielenkiintoista luettavaa kärköistä.

Köynnöshortensia Hydrangea anomala ssp. petiolaris 5-10 m. Kiiltävät ja tummanvihreät lehdet ja punarusket versot. Kiipeää ilmajuuriensa avula. Sopii myös maanpeitokasviksi rinteeseen. Valkoiset kukinnot heinäkuussa, joiden halkaisia on noin 20cm. Multava, kosteahko ja hapan maa. I-III (IV).

Piippuköynnös Aristolochia  4-6 m. Vihreät versot kiertyvät tukeen. Punaruskeat ja piipun muotoiset kukat heinäkuussa. Herttamaiset, isot ja tumanvihreät lehdet. Kostea ja runsasravinteinen, tuulensuojainen kasvupaikka. paahteisella paikalla saa helposti riesakseen punkkeja.Reheväkasvuinen, mutta juroo muutaman vuoden ennenkuin alkaa kasvaa kunnolla.
I-IV Myrkyllinen!

Suomenköynnösruusu " Pohjantähti"  Rosa Beggeriana- ryhmä  3-4 m. Puolikerrannaiset ja valkoiset kukat kesä-heinäkuussa. Kauniin vihreät lehdet. Runsasmultainen ja ravinteikas maa. Ei tarvitse talvisuojausta. I-V (VI)  Ainoastaan tämä "pohjantähti" on näin kestävä. Muut köynnösruusulajikkeet ovat arempia ja tarvitsevat mm. talvisuojausta.

Säleikkövilliviini Parthenocissus inserta Korkeus 8-10m. Vihertävät pienet kukat, sinimustat marjat ja leiskuvan punainen syysväri. Tarttuu kärhöillään tukilankoihin tai -verkkoon, mutta ei kiinnity seinäpintaan. Runsasmultainen, tuore tai  kostea, humuspintainen maa. I-V.

Tuoksuköynnöskuusama Lonicera caprifolium 3m. Tuoksuvat, punertavat, kelllanvalkoiset kukat touko-kesäkuussa. harmaanvihreät lehdet. Oranssit marjat. ravinteikas, hapahko ja multava maa.
 I-II ( III)


Köynnösten leikkaminen

Puuvartiset köynnökset ovat monivuotisia. Suurin osa lajeista ei tarvitse vuosittaista leikkausta. Tälläisiä ovat mm. kelasköynnös, köynnöshortenssia, köynnöskuusamat ja villiviinit. Sen sijaan viiniköynnökset, jalokärhöt ja köynnösruusut kannattaa leikata joka vuosi. Leikkamistarve on normaalisti vähäinen. Korkeintaa kuolleiden haarojen poistoa.

Joskus köynnökset pitää leikata kokonaa alas esimerkiksi seinän, aidan remontin tai maalauksen yhteydessä. Silloin versot katkaistaan 20-30 cm maanpinnan yläpuolelta. Alasleikkauksen sietävät parhaiten kelasköynnös, piippuköynnös ja villiviinit.

Viini-, laikku- ja piippuköynnökset vuotavan runsaasti, jos ne leikkaa  myöhään keväällä.
Paras leikkausaika on kevättalvi ennen kasvun alkamista tai loppukesä.

Köynnöskuusaman versosto kaljuuntuu alaosastaan joten vanhimpia versoja harvennetaan kevättalvella.

Kärhöjä leikatessa on tiedettävä kukkiiko kyseinen lajike samanvuoden vai edellisvuoden versoihin. Yli-ikäisiä, kuihtuneita tai paleltuneita voi poistaa varhain keväällä. Jos kyseinen lajike kukkii edelliskesän versoihin, se leikataan kukinnan jälkeen.

Saman vuoden versoilla kukkiviä kärhöjä leikataan keväisin. Näitä on muun muassa kiinan-, saksan- ja viinikärhöt sekä loistokärhö " Jakmanii". Versot typistetään edellisen vuoden leikkauskohdan yläpuolelta 2-3 silmun päästä tai alempaa, jos verso on paleltunut.  Jos versoja ei leikata, kukkia kehittyy vain köynnöksen yläosiin.

Köynnösruusun leikkaamiseen en tässä perehdy sen monimutkaisuuden vuoksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti